Eihän siitä joulusta 2018 nyt ole vielä kauan, eihän?
Ihan hyvä aika se on tämä lokakuu 2020 toteuttaa miehelleni liki kaksi vuotta sitten antamani joululahja…
Totuuden nimissä aikamoisen noloa ja itse asiassa surullista, miten sitä aina siirtää sitä kahden keskistä aikaa sivummalle. Kuvittelee, että se on jotenkin lapsilta pois, jos vanhemmat tekee kahdestaan jotain ja ovat pois muutaman yön. Että on muka niin paljon tärkeitä asioita, että ei ole aikaa. Ihan höpöhöpö -juttuja!
Vaikka me olemmekin aina, ihan lasten syntymästä asti, pidetty huolta kahdestaan vietetystä ajasta, sitä tulee silti irrotettua arjesta liian vähän. Niin kuin nyt hyvänä esimerkkinä tämä Simon joululahjan toteutus. Puolustuksena todettakoon, että koronahässäkän takia siirrettiin jo varattu lomanen keväältä tähän syksyyn, mutta oli siitä lahjan saamisesta silloinkin jo toista vuotta, että selitys ontuu auttamatta joka tapauksessa.
Lauantaina aamusta otettiin suunnaksi mökki ja syystyöt siellä. Nosteltiin reippaina laiturit ja veneet talviteloille, mutta ehdittiin onneksi myös saunoa ja syödä hyvin. Mieheni iloksi seuraan liittyi iltasella myös työreissulla Parikkalassa pyörähtänyt äitini. Mikäpä sen ihanampaa, kuin viettää romanttista mökki-iltaa vaimon ja anopin seurassa. Ihan unelmien täyttymys, vai mitä luulette!? Heh… Rehellisyyden nimissä on kyllä tosi kivaa, miten hyvin mieheni tulee juttuun äitini, äidin äitini ja koko muun suvun kanssa. Mummikin soittelee Simolle useammin kuin minulle. Vaikkakin lomasemme aikana minä sain puhelun Simon mummilta, joka tarvitsi rakastamaansa kosteusvoidetta, joten nyt ollaan tasoissa.
ENSIMMÄINEN PÄIVÄ:
Sunnuntaina aamusta lähdimme mökiltä parin tunnin ajomatkan päässä odottavaan Järvisydämeen. Puolilta päivin saavuimme kohteeseen ja hotellihuonetta odotellessa ehdimme käydä vähän patikoimassa (vihreä reitti) ja nauttimassa ihanan runsaan lounaan tunnelmallisessa Piikatytön pitopöydässä.
Ravintola: https://www.jarvisydan.com/restaurant-content/aukioloajat/
YÖPYMINEN:
Majoituksesi olimme valinneet vasta pari päivää aiemmin avatun Kota Hotellin, joka oli aivan ihana valinta. Ainut miinuspuoli oli vielä rakenteilla olevat kaksi samalaista hotellia, joissa rakennusmiehet aloittivat aamulla seitsemän jälkeen sirkkelöinnin, tai mikä lie melusaastekone se ikinä olikaan. Onnistuin vielä torkahtamaan, kunnes kahdeksan maissa remppahemmo tarttui vasaraan. Se niistä yöunista sitten!
Kota Hotelli olisi kuitenkin niin mieletön työporukan omaan käyttöön jollekin ihanalle konferenssireissulle, että laitoin siitä vinkit ja suositukset Lesley Cosmetics Mary Kayn pääkonttorille. Luksustason Resort sopisi täydelliseksi palkintomatkan kohteeksi nyt, kun ulkomaille ei reissuja voida tehdä. Vähän jo hirvittää miten meidän syksyyn 2021 siirretylle palkinto- ja konferenssimatkalle Islantiin mahtaa käydä.
Majoitus: https://www.jarvisydan.com/majoitus/
KYLPYLÄ:
Kylpylä oli i-ha-nin, missä olen koskaan ollut, ja aika monissa on tullut käytyä, eli se on paljon sanottu. Erilaisia saunoja, aivan uniikkeja sisustusyksityiskohtia, vähän kuohuvaa, pulahdus syksyn viilentämään järveen ja kikatusta kahdestaan Astamyrsysuihkussa. Kylpylässä oli yksi miinus minun makuuni, sillä altaan vesi oli vilpoisaa. Ehkä ideana oli viilentävä vaikutus monien saunojen testailemisen yhteydessä, mutta minä tarkennin sinne lillumaan vasta pulahdettuani kylmään järviveteen. Sitten se tuntui jo ihan lämpöiseltä! Kylpylästä olisi ehdottomasti pitänyt päästä vielä kahdestaan viikoksi mökille, sillä sen monet toinen toistaan hauskemmat rakennelmat ja ideat olisi ollut aivan mahtavaa päästä toteuttamaan mökille. Rakas puolisoni huokaisi helpotuksesta, kun sellaista mahdollisuutta ei nyt ollut. Argh!
Ainut mitä kylpylässä mietin, oli todella pienet pukuhuonetilat. Siellä sai todella varoa turvavälien kanssa, kun tilaa oli hädin tuskin ohittaa toinen toisiaan. Ei siis välttämättä kiva edes ilman koronaa.
Ai niin, ja pikku käytännön vinkki: kun käytät kylpytakkia kylpylässä, se kastuu. Jos olet tullut kylpylään resortin toisella puolella sijaitsevasta majoituspaikasta pelkässä uimapuvussa, kylpytakissa ja paksupohjaisissa bling bling- tennareissa, voi paluun kanssa olla haastetta. Märkä uikkari päälle? Ei kiitos. Eli miehen kylpytakki vaan päälle ja vyö tiukasti kiinni, ja sitten vaan toivotaan, ettei helman alta vilahda!
Kylpylä: https://www.jarvisydan.com/restaurant-content/menu/
ILLALLINEN:
Puoli yhdeksäksi illalla olin varannut Kestikievarin tulimenun, ihanan kolmen ruokalajin illallisen. Aidon takkatulen äärellä pöytiin tarjoiltu menu oli loistava, erityisesti alkukeitto ja taivaallinen jälkiruoka.
Tulimenu: https://www.jarvisydan.com/restaurant-content/menu/
TOINEN PÄIVÄ:
Sähköavusteiset ”läskipyörät” nappasimme käyttöön nautittuamme seuraavana aamuna ensin runsaan aamiaisen jälleen hyvin tunnelmallisessa ravintolasalissa, takkatulen loimutessa. Hotellipakettiimme kuului yöpymisen lisäksi kylpylä, aamiainen, tervetulojuomat ja joko viinitasting tai Fat biket. Valitsimme pyörät, ja vaikka yön vesisateen jälkeen ”Muta vastaan Anni -taistelussa” hävisinkin 3-0, oli pyöräreissu kauniissa ruskamaisemissa aivan huippu! Pikku miinus tälläisen lyhytjalkaisen paatintapin näkökulmasta oli pyörien koko. Tai siis lähinnä tangon (tai mikä vaakaputki se nyt virallisesti onkaan) korkeus. En olisi tosin tarvinnut kuin pari senttiä koipiini lisää pituutta välttyäkseni melko kivuliaita haaraosumilta. Pyöräretki kannattaa siis jättää lähtöpäivän aktiviteetiksi, jos mielii.. you know!
Vaikka kotona oli ollut viikonlopun aikana pientä draaman kaarta, tyttäret olivat pärjänneet aivan loistavasti kaksistaan. Puhelimitse selviteltiin ystävämurheita ja varmisteltiin, ettei koirapoloiset ole unohtuneet ilman ruokaa ja ulkoilua. Muuten saimme kyllä olla aivan rauhassa, mitä nyt vähän iltaisin harmitti, kun eivät lapset edes meille hyviä öitä toivottaneet. Ehkä se on sitä napanuoran venyttämistä. Pakollista, vaikka välillä pahalta tuntuukin. Maanantaina molemmat teinit olivat ajoissa koulussa ja kotikin suhteellisen siistinä, kun saavuimme kotiin. Sitten haettiin koko perheelle kunnon sushiannokset päivän päätteeksi ja kokeisiin kyselemällä nautittiin jälleennäkemisestä. (eli paluu arkeen). Ei jää viimeiseksi kerraksi Järvisydämessä tämä pikku lomanen. Me tullaan takaisin!
JA HEI, TIEDÄTTEKÖ MITÄ???
Kohta on… Halloween! Lapset on kertoneet, että ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen (vai oliko se ensimmäisen…?) tänä vuonna on Halloweenina TÄYSIKUU. Jännää! Muistatteko miten lapasesta koristelut ja kaikki lähti mulla viime vuonna? Muistin virkistämiseksi klikkaa tästä: https://www.lumottupolku.fi/minuun-iski-halloween-sain-varmaan-lepakon-pureman/
Ihanaa lokakuuta!
Anni